Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Amerikan poliittinen järjestelmä

Amerikan poliittinen järjestelmä

Amerikan poliittinen järjestelmä toimii liberaalin demokratian ideologian alaisuudessa. Se eroaa kuitenkin huomattavasti Suomalaisesta hallitus muodosta, joten mistä siinä oikeasti on kyse? Amerikkalainen järjestelmä perustuu osavaltioiden muodostamalle perustuslailliselle liittovaltiolle. Maa alueeltaan Yhdysvallat on huomattavan suuri, ja eri osavaltioiden välillä on suuria kulttuurillisia eroja, joten maan politiikasta on kautta vuosien kehittynyt suhteellisen monimutkainen peto.

Osavaltioiden itsehallinto oikeudet

Amerikan Yhdysvallat jakautuu 51 osavaltioon. Näistä 50 on itsehallinto oikeudet, ja pääkaupunki Washington D.C. toimii vain liittovaltion lain alaisuudessa. Jokaisella maan 50 hallinnollisesta alueesta on mahdollisuus suureen määrään itsehallintoa, ja niillä on omat perustuslait, hallitukset, ja lait. Itsehallinto on kuitenkin rajoitettua, ja liittovaltion laki on päättävä kiistatilanteissa.

Osavaltioita hallitsee korkeimmassa paikallisessa virassa kuvernööri, ja niiden sisällä toimii myös parlamentti. Nämä elimet voivat säätää vapaasti lakeja, niin pitkälle kun ne eivät ole ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Osavaltiot jakautuvat taas sisäisesti 3 141 piirikuntaan, jotka päättävät paikallisen tason asioista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, ja pelastustoimesta.

Kongressi ja sen osat

Yhdysvaltojen korkeinta päätäntövaltaa käyttää maan kongressi, joka jakautuu edustajahuoneeseen ja senaattiin. Edustajahuone vastaa väljästi Suomen eduskuntaa, ja senaatti hallitusta. Edustajahuoneeseen valitaan kahden vuoden välein 435 jäsentä maan osavaltioista. Senaatin jäsenet istuvat kuusi vuotisen kauden, jäsenistä korvataan kerrallaan yksi kolmasosa, joten valintoja tehdään kahden vuoden välein.

Kongressia johtaa presidentti, jolla on huomattavasti korkeampi valta kuin hänen Suomalaisella kollegallaan. Presidenttiä ei myöskään alita suoralla kansanäänestyksellä kuten Suomessa, vaan Amerikan äänioikeutetut kansalaiset antavat äänensä valitsijamiehille, ja nämä 538 henkilöä äänestävät keskuudessaan presidentistä ja varapresidentistä. Kandidaatti joka saa vähintään 270 näistä 538 äänestä valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi. Presidentin kausi kestää neljä vuotta kerrallaan, ja presidentti voi virassa kaksi kautta.

Osavaltioilla on yhdysvaltain liittovaltion kongressissa osavaltion väkilukuun perustuva määrä edustajia, senaattiin valitaan kaksi edustajaa kustakin osavaltiosta. Liittovaltiotasolla korkeimpana elimenä toimii hallitus, hallitus on presidentin nimittämä, ja senaatin hyväksymä. Ministerien toimikausi on sama kuin presidentillä, ja heidät on valittu yleensä enemmistö puolueen edustajista. Hallitusta johtaa varapresidentti, joka luo yleensä läheisen suhteen presidentin kanssa, mutta sen korkein virkamies on ulkoministeri.

Hallituksen ministerien lisäksi Valkoisessa talossa toimii seitsemän ministerin arvoista virkamiestä, joita ovat Valkoisen talon kansliapäällikkö, Valkoisen talon budjettijohtaja, Ympäristöviraston johtaja, Valkoisen talon kauppaedustaja, Kansallisen tiedustelupalvelun johtaja, Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettiläs, Keskustiedustelupalvelun pääjohtaja, sekä Pienyrityshallinnon johtaja.

Puolueet ja suhteet muihin maihin

Vaikka Yhdysvallat on teoriassa monipuolue systeemin alla toimiva maa, käytännössä maan hallinnon viroista taistelee kaksi puoluetta, republikaanit ja demokraatit. Näiden lisäksi vihreällä puolueella ja liberaali puolueella on seuraajia, mutta edustajia valitaan lähinnä paikallisvaaleissa. Toisaalta taas kaksi pääpuoluetta eivät ole sisäiseltä poliittiselta ideologialtaan kovinkaan yhdistyneitä, ja niiden eri jäsenillä saattaa olla suuriakin mielipide eroja poliittisissa keskusteluissa.

Karkeasti voidaan sanoa että maan demokraatit ovat uudistusmielisempiä, ja liberaalimpeja kuin maan republikaanit. Viimeisistä presidenteistä Barack Obama oli demokraatti, ja tämän hetkinen presidentti Donald Trump on republikaani.

Yhdysvallat on yksi maailman mahdeista, joten maan poliittiset tuulet vaikuttavat laajalti maan rajojen ulkopuolelle. Useat länsimaiset johtajat ottavat esimerkkiä Atlantin valtameren toisella puolella hallitsevista, ja Yhdysvaltain presidentin päätökset kauppasuhteita ja ilmastonsuojelua käsittelevissä keskusteluissa tuottavat kauas kantoisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Maan asevoimat, ja sen hetkisen presidentin valmius sotimaan muilla mantereilla, vaikuttaa myös suuresti yleiseen maailman tilanteeseen. Presidentin sota puheet vaikuttavat epäsuorasti ja suorasti maailman laajuiseen taloustilanteeseen, ja värittävät muiden valtioiden keskeisiä suhteita.