Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Demokratian periaatteet

Demokratian periaatteet

Demokratialla käsitetään valtion muodot joissa maan, ja sen asukkaiden, asioista päättää hallitus joka on valittu valtaan kansalaisten päätöksellä. Tämä valinta tapahtuu useimmiten avoimien vaalien kautta, ja se vaatii kansalaisten aktiivista toimintaa poliittisissa asioissa. Demokraattisella hallituksella on velvollisuus suojella kansalaistensa oikeuksia, ja lain valtaa.

Demokratian nousu alkoi antiikin Kreikassa, jonka kaupunkivaltioita hallitsivat kansalaisten valitsemat komiteat. Demokratia on alku ajoistaan saakka ollut vastatusten valtion muotojen kanssa, joissa maan asioista päättää pieni eliitti, jotka ovat joko ottaneet vallan väkivaltaisesti, tai saaneet sen haltuunsa sukupolvelta toiselle perimällä. Tämän tyyppisiä hallitus muotoja ovat muun muassa oligarkia, monarkia, ja tyrannia.

Kreikan demokratia ei kuitenkaan ollut kovinkaan demokraattista, sillä päätöksiä saivat tehdä vain vapaat miespuoliset kaupunkilaiset, ja sekä naiset, että orjat jäivät näiden ulkopuolelle. Tämä sama kaava on toistunut kautta historian, ja usein demokraattisia hallituksia ovat pyörittäneet suhteellisen pieneen eliittiin kuuluvat henkilöt. Länsimaissa varsinaiseen demokratiaan on päädytty vasta viimeisen parin sadan vuoden aikana, suffragetti liikkeiden saadessa naisille oikeuden äänestää.

Nykyaikana demokratiat poikkeavat sisäisillä säännöillään ja toiminta tavoillaan toisistaan, ja tarkkoja sääntöjä siihen miten demokratiaksi luettavan valtion tulee toimia, ei ole olemassa. Tärkeinä toiminnan pilareina kuitenkin nähdään kansalaisten yhdenmukaisuus lain silmissä, sekä heidän poliittinen vapautensa. Jokaisen kansalaisen ääni on vaaleissa samanarvoinen, ja kansalaisten perusoikeudet on usein turvattu perustuslailla.

Liberaali demokratia

Suomessa vallalla oleva liberaali demokratia on hallitus systeemi, ja poliittinen ideologia, jossa valtion hallitus toimii klassisen liberaalin ideologian mukaisesti. Tämän mukaan kaikilla kansalaisilla on lain vahvistamat oikeudet, ja valtio on sen sisältämien asukkaiden summa. Hallituksen tehtävä on suojella kansalaisten oikeuksia, ja taata näille peruspalveluita joihin heillä ei välttämättä olisi muuten mahdollisuuksia. Tämän tyyppisiä palveluita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulut, ja sairaalat. Hallitus myös ylläpitää armeijaa maata puolustamaan, säätää ja ylläpitää lakeja, sekä ottaa vastuun maa alueen kulkuyhteyksistä.

Tänä päivänä liberaali demokratia on tyypillinen länsimaissa, ja se pukeutuu useisiin muotoihin. Osa maista noudattaa edelleen historiallista monarkiaa, mutta heidän kruunu päillä ei ole kovinkaan suurta päätännöllistöä valtaa. Muut maat taas toimivat tasavaltoina, erityyppisten parlamentaaristen ratkaisujen alaisuudessa. Yhteistä näille maille on oikeus systeemin erottaminen hallituksesta, ja pyrkimys siihen että kaikilla kansalaisilla on vapaa äänestysoikeus. Hallituksen odotetaan toimivan yleisen lain pykälien alaisuudessa, ja hallituksen valtuudet on usein jaoteltu niin että ne rajoittavat yksityisten tahojen mahdollisuutta ottaa itselleen liikaa valtaa.

Vaikka liberaalit demokratiat toimivat kansalaisten vapauden periaatteilla, käytännössä valtiot usein rajoittavat säätämillään laeilla toimintaa, jonka he katsovat olevan yleisesti haitallista. Kielteisiksi käsiteltäviä esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat Yhdysvaltojen kommunismi rajoitteet kylmän sodan aikana, sekä saman maan viimeaikaiset rajoitteet journalisteille maan presidentin toimesta. Toisaalta taas maien asettamat lait saattavat rajoittaa er ryhmien vihapuheita, ja hillitä esimerkiksi terroristien rekrytointi kampanjoita.

Samoin kuin maiden hallitukset, myös niiden oikeus järjestelmät eroavat toisistaan, ja näin ollen ei ole olemassa piparkakkumuottia liberaalille demokratialle. Maissa joissa demokratia on vallalla, mutta yhdellä henkilöllä, kuten presidentillä on laajat oikeudet pitkän kauden ajan liberaali demokratia saattaa näyttää hyvinkin erilaiselta kuin esimerkiksi Suomessa. Kansalaisten ideologiset eroavaisuudet saattavat olla myös suuria, esimerkiksi Yhdysvaltojen perustuslaillinen aseen kantamisen oikeus on vieras useimmille länsimaille. Toisaalta taas amerikkalaiset kauhistelevat osassa Euroopan maissa käytössä olevia oikeuskäytäntöjä, joissa lautamiehet on valittu virkoihin poliittisesti, ennemmin kuin avoimesti kansalaisten joukosta.

Demokraattiset hallitukset toimivat usein periaatteella, että toisiaan ideologisesti vastustavat puolueet kykenevät tekemään yhteistyötä keskenään, ja kaikki hyväksyvät että heillä ei ole absoluuttista valtaa missään tilanteessa.