Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Kommunismi

Kommunismi

Maailman poliittisista aate suunnista kommunismi on varmasti se usein viitatuin. Mistä kommunismi sitten sai alkunsa, ja mikä on sen tilanne nykypäivänä. Miten se eroaa muista ajatusmalleista, ja onko sitä koskaan harjoitettu toimivasti pitkällä tähtäimellä.

Poliittisena ja sosioekonomisena liikkeenä kommunismin pää tarkoitus on johtaa yhteiskuntaan, joka on luokaton, kaikille kansalaisille tasa-arvoinen, ja jossa tuotanto on kansalaisten yhteisomistuksessa. Termi kommunismi juontaakin juurensa latinan kielen sanaan communis, joka tarkoittaa yhteistä tai universaalia asiaa. Aatteellisesti kommunismi asettuu samalle skaalalle liberalismin ja sosialismin kanssa, mutta se ottaa usein äärimmäisen muodon, kuin esimerkiksi Suomessakin harjoitettu sosialismi.

Kommunismi toimii vastapainona kapitalismille, jonka katsotaan aatteen perustajien puolesta johtaneen kaikkiin länsimaisen yhteiskunnan ongelmiin. Kommunismin perustajien mukaan kapitalismi perustuu työväenluokan, ja näitä johtavan kapitalistisen luokan väliseen ristiriitaan, ja pieni määrä kapitalistiseen luokkaan kuuluvista kansalaisista saa suurimman hyödyn yhteiskunnan toiminnasta. Yksityisomistus sortaa työväen luokkaa, joka tekee suurimman osan töistä toimien palkka orjina. 

Kommunismin historia

Käytännössä kommunismia on harjoitettu muodossa tai toisessa Antiikin Kreikan ajoista saakka. Kautta historian useat kulttuurit ovat päätyneet väliaikaisesti yhteisöllisiin sosioekonomisiin ratkaisuihin, usein uskonnon sanoman innoittamana.

Kommunismin ideologiset juuret ovat 1500-luvulla, jolloin Thomas Moore julkaisi Utopia teoksen, jossa hän kuvasi yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Poliittisena ajatuksena kommunismi nosti päätään Ranskan vallankumouksen aikana 1700-luvulla, ja modernin muotonsa se sai 1800-luvun Euroopassa. Teollisen vallankumouksen myötä suuri osa maaseudun väestöstä päätyi palkka orjuuteen tehtaisiin, ja sosiaaliset kriitikot alkoivat keskustelemaan työväen päivittäisistä olosuhteista. Kova äänisimpiä kriitikkoja olivat saksalaiset filosofit Karl Marx ja Friedrich Engles, joiden ajatukset kiteytyivät varsinaiseksi ideologiaksi vuonna 1848 julkaistussa Kommunistisessa Manifestissa.

Ensimmäistä kertaa kommunismi otti paikkansa kansakunnan toimintaa ajavana poliittisena ideologiana Neuvostoliitossa. Venäjällä 1917 tapahtuneen lokakuun vallankumouksen seurauksena kommunistinen puolue, joka tunnettiin myös bolševikkeina, ottivat vallan, ja pyrkivät johtamaan maata kommunistisen ideologian mukaisesti. Puoluetta johti Vladimir Lenin, ja he lupasivat rauhaa, ruokaa, ja maata kaikille kansalaisille. Tämä ei kuitenkaan toteutunut käytännössä, vaan köyhät pysyivät köyhinä, ja valta todellisuudessa pienellä kansan osalla, jotka käyttivät sitä varsinaisen rankalla kädellä. Esimerkisi Joseph Stalinin vuosina 1936-1938 ajamat suuret puhdistukset johtivat joidenkin arvioiden mukaan lähes kahden miljoonan kansalaisen kuolemaan.

Neuvostoliitosta tuli kuitenkin supervalta toiseen maailmansotaan mennessä, ja valtion mallia seuraten useat muut maat ottivat kommunismin poliittiseksi ideologiakseen vaihtelevin seurauksin. Kommunistisen aatteen rohkaisema yhden puolueen malli aiheutti usein vallan väärinkäyttöä puolueen johtohahmojen keskuudessa, ja ne jotka pääsivät pelin huipulle, pitivät paikastaan kiinni keinolla millä hyvänsä.

Kommunismi tänä päivänä

Nykypäivänä maailmasta löytyy muutamia kommunistisen yhden puolueen mallia noudattavia kansakuntia. Näistä mainittavia ovat Kiinan Kansallinen Tasavalta, Kuuba, Laos, ja Vietnam. Myös Pohjois Korea sanoo noudattavansa Marxin ja Leninin ajatuksiin perustuvaa ideologiaa, jota he kuitenkin kutsuvat nimellä Juche. Kiina on viime vuosina tehnyt kovasti muutoksia politiikassaan, nähtävästi kapitalistisempaan suuntaan, ja kansalaisten köyhyys on vähentynt huomattavilla prosenteilla.

Filosofis poliittisena suuntauksena kommunismilla on kautta vuosien ollut useita vivahteita. Useat näistä juontavat juurensa Marxismiin ja Leninismiin, mutta muutamat hylkäävät aatteen aloittajien pää ideat täysin. Suomen Kommunistinen Puolue, SKP, on toiminut maassamme aktiivisesti 1960-luvulta saakka, ja heidän toiminta periaatteena on luoda maailmaa, joka on vapaa työttömyydestä, eriarvoisuudesta, rahan vallasta, sodista, ja ympäristön tuhoamisesta. Vaikka puolue ei välttämättä tule pääsemään tavoitteeseensa ihan heti parin seuraavan vuoden aikana, heidän tekemänsä poliittiset aloitteet työntekijöiden oikeuksista auttavat pitämään keskustelua yllä.