Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Poliittiset järjestelmät

Poliittiset järjestelmät

Poliittisella järjestelmällä tarkoitetaan tietyn alueen sisäisiä poliittisia systeemejä ja hallinnan muotoja. Nämä usein sisältävät hallituksen lisäksi yhteiskunnan yleisen sosiaalisen rakenteen, maassa hallitsevat lait, sekä ekonomisen käytännöt. Poliittiset järjestelmät vaikuttavat suuresti esimerkiksi siihen, kuinka paljon valtaa yksittäisillä henkilöillä voi olla.

Käytännössä katsoen poliittisia järjestelmiä on lähestulkoon yhtä paljon kuin niitä hyödyntäviä valtioita. Jokainen hallitus aiheuttaa päätöksillään järjestelmän pieniä ja suuria muutoksia, joten myös maiden historian aikana vallitseva järjestelmä saattaa heilahdella laidasta laitaan. Esimerkiksi vaikka Suomi on käsitetty demokraattiseksi tasavallaksi itsenäistymisestään lähtien, Kekkosen presidenttiyden aikana käytäntö oli lähempänä auctocratiaa.

Vaikka linjat eri järjestelmien välillä ovat hyvin veteen piirrettyjä, eri järjestelmä rakenteita on määritelty suhteellisen tarkasti poliittisen tutkimuksen tueksi. Poliittisen terminologin lisäksi antropologisen tutkimuksen kentällä käytetään poliittisten järjestelmien nimikkeitä. Laajasti ajateltuna näitä termejä voidaan soveltaa kaikkiin maailman hallitsemis muotoihin.

Sosiologiset määritelmät

Akateemisella tasolla poliittiset järjestelmät ovat yleensä demokraattisia, anarkistisia, monarkiaan, tai auktoritatiivisiin periaatteisiin perustuvia. Kaikilla järjestelmillä on sisäisesti vivahde eroja.

Länsimaissa tällä hetkellä yleisin muoto on demokraattinen järjestelmä, jonka mukaan valta on jossain muodossa kansakunnan kaikilla jäsenillä. Demokratia voi teoriassa olla suoraa demokratiaa, jossa jokaisen kansalaisen ääni vaikuttaa suoranaisesti valtakunnan päätöksiin, tai edustaja mies demokratiaa, jossa kansalaisten valitsema ryhmä, kuten hallitus, tekee heidän puolestaan päätöksiä. Puhtaita suoran demokratian tyyppisiä hallitusmuotoja ei juurikaan ole maailmassa, mutta useat demokraattiset hallitukset käyttävät tämän tyyppisiä menetelmiä esimerkiksi presidenttiä valittaessa, jokaisella kansalaisella on ääni, ja jokainen näistä äänistä painaa valinnassa yhtä paljon.

Demokratioiden hallitus muodot vaihtelevat, ja valtioiden pää miehillä on toisiinsa nähden laajalla skaalalla valtaa. Esimerkiksi siinä missä Amerikan presidentti pystyy helposti tekemään kansalaistensa elämään vaikuttavia päätöksiä, Suomen presidentillä on enemmän neuvoa antava rooli.

Monarkiassa hallituksen päämiehenä toimii kuningatar tai kuningas, jonka valta periytyy suvussa ilman kansan vaaleja. Nykypäivänä vallalla on absoluuttisia monarkioita, ja perustuslaillisia monarkioita. Absoluuttisessa monarkiassa kuninkaallisella perheellä on suuri määrä poliittista päätöksenteko valtaa, kun taas perustuslaillisen monarkian kruunupäät eivät usein tee pieniäkään päätöksiä, ja he lähinnä toimivat maan PR koneiston leivissä. Sekä Englanti että Ruotsi ovat hallitus muodoltaan perustuslaillisia monarkioita.

Auktoritatiivisissa valtioissa kansalaisilla ei ole yleensä juurikaan päätösvaltaa, ja heidän odotetaan tottelevan valtion hallituksen ratkaisuja täydellä sydämellä. Valtioissa asuvien ihmisoikeuksia usein rajoitetaan, näennäisesti heidän oman etunsa nimissä, ja johtava eliitti hoitaa kaikki sisä ja ulkopoliittiset päätökset. Tämäntyyppisiä valtion muotoja ovat esimerkiksi sotilaalliset diktatuurit ja perinnölliset diktatuurit. Osa auktoratiivisistä hallitusmuodoista piilottelee yksipuolue järjestelmän takana. Vaikka kansalaisilla on näennäisesti äänestys oikeudet,  he voivat valita vain virallisesti hyväksyttyjen kandidaattien, ja muiden vaihtoehtojen välillä.

Diktaattorin syrjäyttäminen vaatii usein kovia otteita, ja monessa tapauksessa diktaattori korvataan toisella samanlaisella. Tämä vallansiirto tapahtuu usein armeijan voimin, ja vaikka pyrkimys on kansalaisten asioiden parantamiseen, näin harvemmin tapahtuu. Esimerkkejä nykypäivänä vallalla olevista autoratiivisista hallituksista ovat Pohjois-Korea, jossa Kim perhe on ollut vallalla vuodesta 1947, useat Afrikan ja lähi-idän valtiot, sekä kommunistipuolueen johtamat Kiina ja Vietnam.

Antropologisella tasolla määritelmiin lisätään historiallisia käsitteitä, sillä ihmisryhmät eivät ole aina noudattaneet nykyaikaisia tiiviitä valtiomuotoja. Yksinkertaisin yhteiskunnan muoto on lauma yhteiskunta, jossa pieni joukko ihmisiä toimii yhteisen edun nimissä. Tämä kasvoi ajan kuluessa heimo yhteiskunnaksi. Heimot muodostuivat useista perhe kunnista, ja niiden koot vaativat tarkempia sosiaalisia instituutioita, kuten heimo päällikön valinnan. Järjestäytyneistä yhteiskunnista puhuttaessa viitataan usein päällikön ympärille muodostuneista ryhmistä, itsenäisistä valtioista, ja imperiuumeista, jotka pitävät sisällään suuren määrän aiemmin itsenäisiä valtioita.