Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Suomen hallitsijat

Suomen hallitsijat

Suomessa vallitsee demokraattinen valtasuhde, joka myös tarkoittaa sitä, että Suomessa hallitsee presidentti ja parlamentti. Vaikka presidentillä ei Suomessa ole enää kovin suurta valtaa, niin pidetään sitä edelleenkin Suomen niin sanottuna hallitsijana. Pääasiassa presidentti toimii tänä päivänä Suomen edustajana ulkomaan asioissa ja suhteissa. Presidentti on suomalaisten ja Suomen kansalaisten valitsema valtionpäämies, joka johtaa ulkopolitiikkaa. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa valtioneuvoston ja puolustusvoimien ylipäällikön kanssa yhdessä. Tämän lisäksi hän toimii korkeimpien virkamiesten ja oikeuksien nimittäjänä. Presidentti onkin Suomen tärkein edustushahmo, jolla on erittäin suuri vastuu Suomen suhteista ulkomaailmaan. Presidentti on se, joka tapaa kaikkien muiden maiden presidentit ja tekee heille vaikutelman Suomesta ja suomalaisista. Presidentti toimii siis kirjaimellisesti Suomen ja suomalaisten edustajana muiden maiden valloille.

Suomen hallitsija historiaa

Vaikka Suomella onkin ollut koko sen itsenäisyyden ajan eli reilut sata vuotta aina käytössä presidentti, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen hallitsija historia loppuisi siihen. Suomen hallitsija historia on itse asiassa erittäinkin värikäs ja Suomen hallitsijoina ovat olleet niin kuninkaat ja valtiotkin.

Suomen ajanlasku alkaakin noin vuodesta 1155, kun sinne tehtiin ensimmäinen ristiretki. Tästä ei kuitenkaan ole sata prosenttista tietoa, mutta sen arvioidaan alkaneen tuolloin. Näihin aikoihin myös Ruotsi sai Suomesta jalansijan, jolloin Suomi laskettiinkin osaksi Ruotsia. Tästäkään ei kuitenkaan ole mitään täysin varmaa tietoa, nimittäin näihin aikoihin Suomen tilanteesta ei ole ollut vielä mitään paperillisia dokumentteja. Kuitenkin uskotaan, että tällöin Suomen hallitsijana on ollut Ruotsin kuningas eli Eerik XI. Toisin kuitenkin uskotaan, että Varsinais-Suomen herttuana on toiminut vuodesta 1284 lähtien Pentti Birgerinpoika, tämä onkin ensimmäinen kirjallinen dokumentti siitä, että Suomi kuuluisi Ruotsin hallinnon alueelle. Karjalaiset kuitenkin halusivat jo tähän aikaan olla itsenäisiä ja tekivät sotaretken Ruotsiin. Tämä ei kuitenkaan auttanut tilannetta ja Suomi pysyi edelleenkin ruotsin vallassa. Tästä kostoksi Paavi antoi määräyksen tehdä ristiretken karjalaisia vastaan. Kristinuskosta käytiinkin tällöin suurta sotaa ja jopa vuonna 1275 Karjalaiset ja Lapin pakanat piinasivat kristittyjä. Tämän jälkeen tehtiin vielä kolmas ristiretki vuonna 1293, jolloin myös Karjala liitettiin virallisesti Ruotsille. Tämä ei kuitenkaan lopettanut kapinallisuuksia tai väkivaltaisuuksia, sillä ne jatkuivat aina vuoteen 133 asti. Tällöin Suomi kuitenkin kuului kokonaan Ruotsille ja oli kokonaan Ruotsin hallitsijoiden alla.

Ruotsin vallan jälkeen Suomi taas siirtyi Venäjän vallan alle vuosien 1721 ja 1743 vuosien aikana osina ja lopulta kokonaan 1812. Tällöin Suomen hallitsijoina toimi Venäjän eri keisarit ja keisarinnat. Suomi kuuluikin kokonaan Venäjän ruhtinaskunnalle vuosina 1809 – 1917, jonka jälkeen Suomi sai vihdoinkin kauan odotetun itsenäisyytensä. Venäjän ruhtinaskunta kuitenkin romuttui, jonka jälkeen venäjälle tuli pääministeri. Venäjän pääministeri oli myös hetken aikaa vallassa Suomessa, ennen sen itsenäistymistä. Suomi kuitenkin itsenäistyi vihdoinkin vuonna 1917, jolloin Suomi joutuikin aluksi hetkeksi hallisijamattomaan tilaan. Eduskunta päättikin tämän takia valita kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan, joka kuitenkin jäi valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Tämän seurauksena päätettiin, että Suomen päätöksistä vastaa eduskunta. Suomelle ei siis toisin sanoen myönnetty valtionpäämiestä sen itsenäisyyden julistamisen aikana, joten päätösvaltaa käytti senaatti ja korkeimmaksi vallaksi tuli senaatin puheenjohtaja. Sisällissodan jälkeen taas valittiin valtionhoitaja päättämään Suomesta. Tämän jälkeen Suomen ylimmässä vallassa kävi vierailemassa myös Saksan kuningas, joka kuitenkin menetti valtansa Saksan hävittyä toisen maailmansodan. Tämän jälkeen Suomi vihdoinkin otti käyttöönsä tasavallan hallitusmuodon vuonna 1919, jonka seurauksena Suomen valtaan astui kansan äänestämä presidentti.