Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Politiikka » Suomen poliittinen järjestelmä

Suomen poliittinen järjestelmä

Maamme Suomi on ollut hyvin lyhyttä pyrähdystä kuningaskunnaksi mukaan lukematta, kautta itsenäisen historiansa hallitusmuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Käytännössä tämä tarkoittaa että maamme asioista päättävät tasaisin väliajoin kansan toimesta valitut miehet ja naiset.

Kuningaskuntahanke nosti päätään maamme itsenäistymisen keväällä 1918, jolloin maamme monarkistit päättivät kutsua saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin johtamaan Suomea. Mies valittiin maamme kuninkaaksi eduskunnan päätöksellä lokakuussa 1918, mutta monarkiasta luovuttiin ennen kuin hän otti valta aseman vastaan, pääsyynä Saksan häviö ensimmäisessä maailmansodassa.

Nykyisessä muodossaan Suomi demokratiana toimii monipuoluejärjestelmän piirissä. Periaatteessa tämäntyyppisessä järjestelmässä lähes rajaton määrä toimistaan ideologisesti poikkeavia puolueita voi kilpailla vallasta, ja muodostaa koalitioita tilanteen niin vaatiessa. Maamme pienuuden, ja sitä kautta suurempien puolueiden suhteellisen pienestä jäsenmäärästä johtuen, järjestelmä toimii maassamme hyvin sen alkuperäisen ideologian mukaisesti. Tämä tarkoittaa että kansalaisilla on käytännöllinen mahdollisuus aloittaa uusia puolueita, kasvattaa niiden jäsenmäärää, ja tulla valituksi päättäviin elimiin.

Parlamentaarisessa demokratiassa valta on jaettu kolmijako opin mukaan, ja valtionpäämies, lainsäädäntövalta, ja toimeenpanovalta on erotettu toisistaan. Suomessa valtionpäämiehenä toimii vaaleilla valittu presidentti, jonka tehtävänä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Lainsäädäntövalta on parlamentaarisella kansanedustuslaitoksella, jota Suomessa kutsutaan eduskunnaksi, kun taas toimeenpanosta huolehtivat valtioneuvosto ja oikeuslaitos pääministerin johdolla.

Suomen eduskunta

Suomen eduskunta muodostuu 200 jäsenestä, jotka valitaan kansanäänestyksellä Suomen vaalipiireistä kerran neljässä vuodessa. Suomessa äänioikeuden omaa jokainen 18-vuotta täyttänyt kansalainen, ja lähes jokainen äänioikeuden omaava voi myös osallistua vaaleihin ehdokkaana. Poikkeuksena ovat holhouksen alaisena olevat henkilöt, aktiivisessa armeija palvelukessa tai korkeissa lainoppisissa ammateissa toimivat henkilöt, sekä Tasavallan Presidentti.

Suomi on jaettu 13 äänestyspiiriin, joista kustakin valitaan parlamenttiin alueen asukasmäärään suhteutettu määrä ehdokkaita. Ahvenanmaa on 14 maamme äänestyspiiri, ja saaristoalueelta valitaan eduskuntaan aina yksi ehdokas. Suomen noudattamassa systeemissä, puolueilla ja yksilöillä ei ole varsinaista minimi äänimäärää eduskuntaan päästäkseen. Käytännössä tämä pitää eduskunnan monipuolueisena, ja hankaloittaa yhden puolueen on vaikea saada alleen suurinta osaa eduskunnan istuimista.

Eduskunnalla on Suomessa lainsäädäntö- ja budjettivalta, ja 200:sta jäsenestä 199:llä on oikeus äänestää, ja pitää puheenvuoroja. Eduskunnan puhemies johtaa istuntoja, eikä ota näihin toimintoihin aktiivisesti osaa. Jokainen kansanedustaja voi halutessaan tehdä lakialoitteen, talousarvioaloitteen, tai toimenpidealoitteen.

Ministerit ja presidentti

Eduskunnan muodostuttua heidän keskuudestaan valitaan pääministeri, joka johtaa istuntoja. Pääministeri valitaan eduskuntaryhmien välisten neuvottelujen tuloksena, ja hänet nimitetään presidentin johdosta. Pääministeriksi valitulla tulee olla eduskunnan keskuudessa tehdyssä avoimessa äänestyksessä yli puolet äänistä. Presidentti myös nimittää muut ministerit, valiten muista eduskunnan jäsenistä pääministerin ehdotusten mukaisesti. Eri alueisiin erikoistuvat ministerit muodostavat yhdessä Suomen hallituksen, viimeisimmässä hallituksessa oli 17 ministeriä.

Ministerit ja pääministeri muodostavat Suomen valtioneuvoston, jolla on hallussaan Suomen ylin toimeenpanovalta. Valtioneuvostoa avustavat myös laajemmassa mittakaavassa kunkin hallintohaaran ministeriöt, joten toimeenpanovalta on jaettu käytännössä laajemmalle ryhmälle.

Suomen valtionpäämiehenä toimii presidentti, joka johtaa Suomen ulkopoliittista toimintaa valtioneuvoston kanssa, ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentti valitaan kansallisvaaleilla kuuden vuoden välein. Ehdokkaan vaaleihin voivat asettaa kaikki rekisteröidyt puolueet, joilla on edellisistä eduskuntavaaleista valittuina ainakin yksi kansanedustaja, ja 20 000 kannattajan nimilista. Presidentti valitaan ensimmäiseltä äänestyskierrokselta, jos yksi ehdokkaista saa yli puolet äänistä. Jos näin ei käy, kaksi suosituinta ehdokasta asetetaan toisiaan vastakkain toiselle kierrokselle, ja eniten ääniä saanut valitaan presidentiksi.

Presidentti voi toimia virassaan kansan niin äänestäessä kaksi peräkkäistä kautta. Suomen presidentin käytännöllinen valta on suhteellisen rajoitettua, esimerkiksi vaikka presidentillä on lakien vahvistus valta, ja sitäkautta oikeus niiden hylkäämiseen, käytännössä eduskunta voi hyväksyä presidentin hylkäämän lakiehdotuksen.