Poliittinen järjestelmä Suomessa on oikeastaan saanut perustuksensa jo niinä aikoina, kun maamme on ollut osa joko Ruotsia, tai myöhemmin Venäjää. 1900-luvun alkuun tultaessa olivat monet valtiopäivätyön muodot aika lailla vakiintuneita, sillä säätyvaltiopäivien neljä säätyä, joita Suomen suuriruhtinaskunnassa oli, olivat jo vuodesta 1863 alkaen kokoontuneet säännöllisesti ja vahvistaneet luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vuonna 1905 Venäjä joutui yhteiskunnalliseen kriisitilaan, ja näin Suomelle tuli tilaisuus uudistaa valtiopäivätoimintaa. Säätyvaltiopäivät tukivat esitystä eduskunnan perustamisesta, Venäjän keisari vahvisti sen, ja Suomeen perustettiin eduskunta vuonna 1906. Lähdetään nyt tarkastelemaan hieman eduskunnan historiaa siitä eteenpäin, sekä myös sitä, mitä nykypäivänä eduskunnan tehtäviin kuuluu.

Hieman eduskunnan historiasta

Kun eduskunta perustettiin, oli se pienelle Suomelle melkoinen loikka aikaisemmasta säätyedustuksesta hyvin edistykselliseen parlamentaariseen järjestelmään. Tämä merkitsi muun muassa sitä, että nyt äänioikeus oli yhtäläinen kaikille suomalaisille, jotka olivat täyttäneet 24 vuotta. Enää ei ollut sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta kiinni, pääsikö äänestämään. Paitsi että naiset saivat äänestää, he saivat myös asettua ehdolle vaaleissa. Vuoden 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valituksi tulikin 19 naiskansanedustajaa – ennenkuulumatonta maailmassa!

Kaikki ei kuitenkaan ollut niin seesteistä kuin olisi voinut ajatella. Ensimmäiset vuodet uudessa järjestelmässä olivat poliittisesti varsin epävakaita, eduskunta hajotettiin useasti, ja uusia vaaleja jouduttiin järjestämään tämän tästä. Kun sitten Venäjällä tehtiin vallankumous, saattoi kuitenkin eduskunta vihdoin julistautua vallan korkeimmaksi muodoksi Suomessa, ja pian maamme itsenäistyikin. Vaikeudet eivät loppuneet siihen, sillä raskas sisällissota ja kiista valtiomuodosta painoi eduskuntaa. Lopulta, kuten tiedämme, päädyttiin valitsemaan tasavaltainen demokraattinen järjestelmä, jossa valta kuuluu kansalle, jota taas edustaa eduskunta ja jossa hallituksella tulee olla taas eduskunnan täysi luottamus ja tuki.

1920 ja 1930 -luvut olivat melkoisen melskeisiä vuosikymmeniä, sillä jyrkät poliittiset vastakohtaisuudet nostivat päätään, ja esimerkiksi 30-luvun alkupuolella toiminut Lapuan liike ryhtyi suoranaisiin väkivaltaisuuksiin ja uhkasi jopa hallitusta vallankaappauksella. Pian kuitenkin huomio kiinnittyi toiseen maailmansotaan, ja Suomen kohdalla talvisodan alkamiseen. Niistä Euroopan maista, jotka kävivät sotaa, Suomi oli niitä harvoja, joissa edustuslaitos kokoontui myös sodan aikana keskeytyksettä. Sodan jälkeen sisäpoliittinen tilanteemme oli toki pitkään epävakaa. Mutta vuosikymmenien kuluessa, erilaisten uudistusten ja kehitystyön kautta, eduskunnan rooli on vahvistunut, ja olemme siinä tilanteessa, jossa eduskunnalla on erittäin vankka asema maamme ylimpänä valtioelimenä.

Eduskunnan rooli ja tehtävät nykyään

Eduskunnan rooli ja tehtävät nykyään

Kuten äsken totesimme, valta kuuluu perustuslain mukaan Suomessa kansalle. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, johon kuuluu 200 neljän vuoden välein vaaleilla valittavaa kansanedustajaa. Varmasti olemme kaikki jossain vaiheessa nähneet vähintäänkin kuvan Helsingissä sijaitsevasta eduskuntatalosta, jossa kansanedustajat kokoontuvat; monet meistä ovat myös vierailleet eduskuntatalossa, sillä esimerkiksi eduskunnan täysistunnot ovat yleisölle avoimia. Nyt koronapandemian aikana yleisölehteri on tokikin ollut suljettuna.

Eduskunnan keskeinen ja tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Uusi laki säädetään tai vanhaa lakia muutetaan kansanedustajan aloitteesta tai hallituksen esityksestä. Myös kansalaisilla on oikeus tehdä lainsäädäntöaloite, niin kutsuttu kansalaisaloite, ja jos 50 000 kansalaista sitä kannattaa, on eduskunnan velvollisuus ottaa se käsittelyyn. Nämä lakiesitykset käsitellään aluksi valiokunnissa, ja sen jälkeen täysistunnossa, jossa ovat läsnä kaikki kansanedustajat. Tähän voi kulua asiasta riippuen kuukausi tai pari, tai jopa vuosia.

Toinen tärkeä eduskunnan tehtävä on valtion talousarviosta, eli budjetista, päättäminen. Valtion taloudenhoidon ja talousarvion noudattamisen valvominen kuuluu myös eduskunnalle. Eikä eduskunnan rooli rajoitu ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolelle. Eduskunta osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten valmisteluun kansallisella tasolla, hyväksyy erilaisia kansainvälisiä velvoitteita, sekä myös päättää näiden velvoitteiden voimaansaattamisesta kuten perustuslakiin kuuluu. Joten, seuraavan kerran kun kävelet eduskuntatalon ohi, voit olla varma että siellä ollaan paraikaa työskentelemässä monien suurien asioiden äärellä!